Uuh jeah, kylläpä oli riittävän vilpoinen keli ulkoilla. Matkalla kisapaikalle kauhisteltiin auton lämpömittarin lukemia, samalla kun nautittiin termoskaffia vilun karkoittamiseksi. Liekkitiimi oli ensimmäistä kertaa Someron yörogainingin jälkeen kolmimiehisenä, terveystilanteen ollessa vain lievästi terveen puolella. Nyt puhutaan siis fyysisestä terveydestä, jonka lukija jo taisikin ymmärtää.
Kisakeskuksena toimineelle Harvialan koululle ennätimme hyvissä ajoin: jumppasalin lattialla oli vielä runsaasti tilaa ja veskiin ei tarvinnut ihmeemmin jonotella. Viimeisiä varustesäätöjä, pientä tankkailua, uhoa naapuritiimien kanssa ja moikkauksia sinne tänne. Kartta osoittautui mukavan kompaktiksi ja reitti alkoi hahmottua nopeasti. Meille tyypilliseen tapaan lähdimme suunnittelemaan haasteellista, kevyellä jalalla mahdollisesti selvittävää reittiä. Vain viisi rastia jätettiin suunnitelman ulkopuolelle ja kokonaismatkaa tulisi rapsakat 65 kilometriä. "Tehdään sitten muutoksia, jos maasto näyttää pahalta". Kukaan ei edes ajatellut ääneen mahdollisuutta, etteikö jalka ei nousisi riittävän ripeään. Tai ajattelipas... naapuritiimin selkeästi kokeneempi herrasmies taisi varoitella reittisuunnitelmastamme. Toteutuessaan suunnitelma olisi tuonut 122 pistettä. Harmi, että tämä märkä päiväuni pääsi jäätymään matkan varrella :)
Lähtöön ehdittiin tänä vuonna ajoissa, eikä tiimi kaveritkaan olleet pahasti hukassa. Lähtömerkin tultua, rynnistimme vastapäivään kiertävän suunnitelmamme mukaan kohti rastia 20 (masto). Etenimme hölkkää RC Eemelin Hazorin kanssa ja yht´äkkiä tuli vahva deja vu -tunne Mammuttimarssista, jossa sain katsella Hazorin kengänkantoja sadan kilometrin matkan. Hazorin jäätyä tienviereen turaamaan varusteidensa kanssa, otin rohkea oikaisun metsää pitkin rastille. Oikaisun kannattavuus selvisi siinä vaiheessa, kun leimailimme Hazorin kanssa samaan aikaan. Rastilta lähdimme sentään tietä pitkin ja tottakai väärään suuntaan. Onneksi tajusimme virheen, ennen kuin ennätimme ulos kartalta. Aika touhua! Rastit löytyivät ongelmitta ja jalkakin nousi kohtuullisesti. Ei tosin ihan sillä vauhdilla, kuin reitin toteuttaminen kokonaisuudessaan olisi vaatinut. Maasto osoittautui paikoin vaikeasti edettäväksi ja selkeästi hitaammaksi, mitä olimme odottaneet. Etenimme suunnilleen samaa tahtia useammankin pyörällä olleen tiimin kanssa, joten rastinotto kesti fillaristeilla selvästi pidempään. Ensimmäinen muutos suunnitelmaan tehtiin rastilta 45 lähdettäessä, kun päädyimme ottamaan rastin 48 rastin 46 sijaan. Päätös oli enemmän fiiliksellä tehty kuin mihinkään faktoihin perustuva. Samalla pääsimme rauhoittamaan menoa hämäläisessä metsämaisemassa.
Pitkällä tiesiirtymällä tehtiin nopea tyhjennys ja tankkailtiin pullosta HartSportia jäähilejuomana. Snickersiä haukatessa jännitti, että katkeaako ensi hammas vaiko suklaapatukka. Eväiden ja juoman kaivaminen oli sen verran kova urakka, että päädyimme juomaan aina yhden repusta kerrallaan. Ilmeisesti pitkä sairastelu yhdistettynä rivakkaan aloitukseen sai Minkiönkylän Mahdin tummumaan ja mies ilmoitti rastin 58 jälkeen suuntaavansa kohti maalia. Kävimme nopean palaverin siitä lähtisimmekö koko porukka samaa matkaa ja voisin Docin kanssa tehdä toisen lenkin kisakeskuksesta käsin. MiMa piti kuitenkin päänsä ja sai vakuutettua meidät selviytyvänsä yksin kilpailukeskukseen. Lupasi sentään muistaa tovereita tekstiviestillä lämpimästä jumppasalista. Jatkoimme Docin kanssa linjalla olleelle rastille ja teimme piston rastille 44 (kivi). Pidemmällä tiesiirtymällä nostimme vauhtia ja laskeskelimme jäljellä olevan ajan riittämistä. Rastinväli 54 - 59 päädyttiin ottamaan suunnalla ja vauhti rauhoittui huomattavasti. Oksilta putoavaa pakkaslunta, kasvoihin raapivia risuja eikä yhtään askelta ilman horjumista. Ihan viimeisen päälle suunnistusmaastoa! Onneksi ehdimme kulkea tämänkin välin vielä valoisalla ajalla, vaikka hämärä tekikin jo tuloaan. Rastille osuimme suorastaan liikuttavan hyvin ja hitaammin edetty väli toi taas virtaa jalkoihin.
Rastilla 26 (sähkölinjantolppa) teimme ratkaisun jättää rasti 55 väliin ja jatkaa suoraan rastille 41. Tässä vaiheessa oli ilmiselvää, ettei koko reittiä kyettäisi etenemään aikarajan puitteissa. Virittelimme lamput palamaan ja joimme ahnaasti HartSportia juomarepusta. Sormet pääsivät kylmettymään tässä operaatiossa ja yritin tehostaa verenkiertoa jumppaamalla sormia edestakaisin. Pistot rasteille tuntuivat kestävän tuskastuttavan kauan, vaikka monelle johdattikin tuossa vaiheessa selkeä ura. Niemenpäähän (52) hölkätessä, huomasimme kaksi sankaria polkupyörillä jäällä. Olihan tuo oikaisu varmasti mukavampi kuin tunkkaaminen kapeaa polkua myöten. Järven eteläpäästä lähti vahva ura kohti rastia 39. Tuossa vaiheessa oli reilut 36 kilometriä takana ja ilmeisesti navigaattoria laiskotti sen verran, etten varmistanut suuntaa riittävästi. Useampikin ura yhdistyi kulkemaamme ja osa meni hiukan ristiinkin. Nopea vilkaisu kompassiin osoitti, ettei suunta ollutkaan ihan täydellinen, mutta hei... välillähän reitti saattaa tehdä hiukan mutkaa. Totta kai voi... Pitkältä ajalta tuntuvaa hetkeä myöhemmin tulemme järven rantaan ja... tsadaa... olemme liki samassa kohdassa kuin lähdimmekin kohti seuraavaa rastia. Tuossa hetkessä herrasmiehiltä oli lipsahtaa v-sana suusta, mutta peruspositiivisina totesimme saaneemme erinomaisen opetuksen uriin luottamisesta. Vaikka nyt lähdimmekin selkeästi paremmalla suunnalla kosti rastia, niin 39 (kivi) oli hankala tapaus. Lopulta pyöräilevä pari antoi meille vinkin rastin sijainnista. Tattista vaan.
Oli taas päätösten aika. Kierto 25-56-53-51-43-42 olisi pakko jättää väliin ja lähteä pelastautumaan kohti maalia. Matkalle osui sentään pari rastia otettavaksi. Ennen rastia 35 piti suorittaa nopea tyhjennys. Hanskat, kartta ja kompassi lumeen ja pissatauon jälkeen matkaan. Lumienpuistelu hanskoista vei sen verran huomiota, että kompassi unohtui hankeen. Jouduin taas keskittymään verenkiertoon sormissa, etten osannut edes kaivata pelivälinettä. Rasti 35 (suppa) löytyi haparoiden. Seuraava suppa (29) oli sentään peruskauraa. Ei ollut kovin vaikea tehdä päätöstä jättää 23 ja 30 pois ja siirtyä saman tien harjulla sijainneille rasteille 22 (harju) ja 21 (suppa). Rouskuttelin jäisen suklaapatukan ja melkein koko pötköllisen siripiriä. Tiesin joutuvani loppumatkasta koville, vaikka meillä ei kiirettä enää ollutkaan. Doc eteni kymmenen metriä edellä ja huikkasi välillä, että "kevyestikö kulkee?" Kymmenen kiloa vuodessa turvonnut napakka paketti puuskutti eikä pystynyt vastaamaan mitään. Vauhti vain kasvoi, kun ei kieltämäänkään pystynyt. Harjulle kiivetessä jo aiemminkin kiristellyt nivunen kramppasi. Doc työnsi meikäläistä takapuolesta ylös rinnettä. Oli siinä taas varmaankin melkoinen näky. Harjun päällä kulkevalla polulla yhtä aikaa harmitti, että päivän urakka oli loppumassa ja samalla tunsin suurta helpotusta pääsystä lämpimään suihkuun ja lepäämään. Viimeiseksi rastiksi muotoutuneesta supasta Doc tunkkasi taas toveriaan ylös. Kramppaavasta nivusesta huolimatta, otettiin hyvää hölkkää kohti maalia. Maalileimauksen jälkeen MiMa odottelikin meitä jo suihkun raikkaana ja kantoi karjalanpiirakat & mehut väsyneille kulkijoille. Suihkun jälkeen oli ihan ihmismäinen olo ja kotimatkan aluksi käytiin vielä poimimassa unohtunut kompassi tien vierestä. Kun kuljettaja keskittyi kompassinsa löytämiseen, niin matkustajat hoitivat viluaan litteällä brandy-pullolla. Aika touhua!
Vaikka suunniteltua reittiä ei kyettykään toteuttamaan, niin tuloksena oli 87 pistettä, ajassa 7:24:36 ja kuljettua matkaa 47,2km. Alustavissa tuloksissa sijoituksemme oli 22./124 maaliin selviytynyttä joukkuetta. Olen muutaman vuoden kärsinyt valkosormisuudesta, enkä ole hetkeen syönyt verenpainelääkkeitä ääreisverenkierron parantamiseksi. Palkintona sormien kylmäämisestä tuli pienet paleltumat vasemman käden etusormeen ja pikkusormeen. Toivottavasti tunto palautuu pikaisesti ennalleen.
Kuluneet eväät:
noin 4-5 dl HartSportia
2 kpl Snickers
2 kpl Twix
1 pötkö Siripiriä
Varusteet:
Salomon Speed-maastokengät (ne maailman parhaat)
Bridgedale villapohjasukat
Salomon gaiterit
Craft boxerit
NoName tuulisuojattu pitkä alusasu
Salomon softshell hiihtohousut
Craft välipaita
Ohut Craft juoksutakki
ColdKillers moottoripyöräkäyttöön tarkoitettu huppu
Crivit juoksupipo
Craft juoksuhanskat
UD reppu
Aika touhua!
VastaaPoista